Miksi ihmeessä puhun sodista ja muista kriiseistä?

19.03.2026

Tilasuunnittelun etusivulla mainitsen sotilaiden puutarhoista ja Hiroshiman atomipommista selviytyneillä havaitusta käytöksestä. Avaan tässä tekstissä hieman, mitä tarkoitan näillä:

Sodan keskellä monet sotilaat ovat hoitaneet pieniä puutarhoja tukikohtien ympärillä. Samoin Hiroshiman atomipommin jälkeen ihmisissä havaittiin ilmiö, jota tutkijat kutsuvat nimellä urgent biophiliavoimakas tarve koskettaa ja kasvattaa elävää luontoa katastrofin jälkeen. Nämä ovat karkeita esimerkkejä siitä, miten alkukantaiset vietit ohjailevat meitä kaikkia. 

"Viherrys tuo toivoa elämään ja luonnon syklisyys muistuttaa kaiken olevan vain tilapäistä."


Muistatte varmaan koronapandemian aikana ihmisiin iskeneen luonto-, puutarha- ja lemmikkibuumin? 

Osittain se selittyy karanteenilla ja siitä seuranneella kotona vietetyllä ajalla. Mutta miksi juuri luonto? Miksi ihmiset lähtivät vaeltamaan, kunnostamaan pihojaan tai hankkimaan lemmikkejä – eivätkä esimerkiksi korjaamaan autoja tai syventymään tietokoneharrastuksiin? 

Biofilia on ihmisten luontaista halua olla yhteydessä luontoon.

Biofiilinen tilasuunnittelu pyrkii tuomaan tätä yhteyttä myös rakennettuun ympäristöön – esimerkiksi luonnonvalon, kasvien, luonnonmateriaalien ja rauhoittavan akustiikan avulla. 

Mieli toimii usein alitajuisesti. Eli niin, ettemme tiedosta kaikkea, miten se meitä ohjailee. Monet käytösmallit periytyvät lapsuuden kokemusten myötä, mutta biofilia tulee vielä kauempaa, esi-isiemme perintönä. Kautta aikojen ihmiset ovat selviytyäkseen

etsineet elinkelpoisia ja turvallisia ympäristöjä - toisin sanoen monimuotoista luontoa, joka tarjoaa suojaa ja ravintoa.

Nykyajan kaupunkikulttuuri on kaukana tästä ja ehkä se myös näkyy meissä? Sillä selittämättömällä tyytymättömyydellä ja ihmisten irrallisuuden tunteella? Merkityksellisyyden tunne ja omaan osaamiseen luottaminen on hukassa yhä useammalta?

Miten biofilia vaikuttaa ihmiseen?

Biofiiliset elementit vaikuttavat meihin aistien kautta.

Näkö – kasvit, luonnonvalo ja luonnonmateriaalit
Tunto – pinnat, joita voi koskettaa: puu, kivi, tekstiilit
Kuulo – rauhoittava akustiikka ja pehmeä äänimaailma

Nämä tekijät luovat tilaan alitajuista rauhaa ja tyytyväisyyttä.

Kun näitä elementtejä tuodaan sisätiloihin, ihmisen katse usein hakeutuu niihin. Vielä parempi on, jos pääsemme koskettamaan niitä. Ja mikäli kumpikaan näistä aisteista ei ole käytettävissä, on vielä yksi pelimerkki: äänimaailma, eli akustointi.

Biofiilisen suunnittelun hyödyt

Luontoelementit rauhoittavat hermostoa ja auttavat keskittymään. Siksi kasvit, luonnonvalo ja luonnonmateriaalit koetaan usein miellyttävinä myös sisätiloissa. Kun ympäristö muistuttaa luonnosta, keho ja mieli tulkitsevat tilan turvalliseksi. 

Kaikki nämä elementit luovat alitajuista tyytyväisyyttä ja rauhaa meihin. Sitä, joka on yhä koodattu geeniperimäämme ja jota emme pysty järjellä selittämään.

Mitkä ovat biofiilisia elementtejä tilasuunnittelussa?

Materiaalit:

  • Pellava
  • Villa
  • Puu
  • Juutti
  • Hamppu
  • Korkki
  • Nahka
  • Kivi
  • Rottinki
  • Savi
  • Rosoisuus (kestävä kehitys)

Elementit:

  • Viherkasvit
  • Hiekka
  • Vesi
  • Luonnonvalo
  • Hyvä ilmanvaihto 
  • Pyöristetyt muodot
  • Valaistus
  • Luonnollinen sävymaailma
  • Ravinto (hedelmäkipot, lasipurkit kuiva-aineille)

Akustiikka:

  • Rimaseinä
  • Rimakatto
  • Akustointilevyt
  • Tilanjakajat
  • Seinävaatteet
  • Verhot
  • Matot

Biofiilinen tilasuunnittelu ei siis tarkoita pelkästään kasvien lisäämistä. Tai kallista ja laajaa remontointia. Pienilläkin muutoksilla tila voi muuttua huomattavasti viihtyisämmäksi. 

Biofiilinen tilasuunnittelu on pohjimmiltaan paluuta siihen ympäristöön, jossa ihminen on oppinut elämään.